Chesterfield

Olen jo parisen vuotta etsiskellyt vanhaa kunnon Chesterfield-sohvaa olkkariin. Jos jonkin, niin sohvanteon britit kyllä osaavat! Chesterfield on mukavan iso ja massiivinen ja siinä on varsin pönäkkä istua tai maata. Ilo oli melkoinen kun sitten yhtenä aamuna hakuvahtini ilmoitti kokonaista Chesterfield-sohvakalustoa ja aivan mitättömään hintaan. Niistä kun saa yleensä pulittaa nelinumeroisia summia. Monen mutkan ja kilpalaulannan jälkeen sain kotiutettua kaluston Hämeenlinnasta saakka tuttujen ystävällisellä myötävaikutuksella eli heidän firmansa kuorma-autolla. Nyt siis lopultakin olen onnellinen chesterfieldiläinen. Sohva ja kaksi nojatuolia ovat todellakin elämää nähneet, mutta pienellä entrauksella niistä saa oikein kelpo kalusteet. Edellisessä kodissaan ne ovat toimineet ilmeisesti kissojen lekottelupaikkana sillä kaluston lukuisat napit olivat saaneet ympärilleen valkoisen, likaantuneen kissankarvakauluksen. Näiden putsaamisessa menikin sitten aikaa, kynsiä, Topz-puikkoja ja Fairy-liuosta. Mutta mitäpä ei Chesterfieldin eteen tekisi!

Noin miljoona nappia

Valtaistuimeni

Aitouslappukin löytyi